''Hei
Vaihto-oppilaaksi lähtösi vuoksi sinun täytyy tehdä ilmoitus tilapäisestä muutosta ulkomaille sekä maistraattiin että KELAan. Voit tehdä ilmoituksen aikaisintaan kuukautta ennen muuttoa ja viimeistään kuukauden kuluttua muutosta.''
''No mut hei hyvää vuotta jos ei enää nähdä.''
''Sähän lähdet ihan kohta!''
''Jännittääkö?''
Mitä ihmettä? Minäkö?
Vieläkin ihan sellanen todellisuudesta puudutettu fiilis. Aika alkaa käydä vähiin. Lähteminen tulee jossain vaiheessa esiin jotakuinkin jokaisessa keskustelussa. Järjestelen omia läksiäisiäni. Vastailen kaikkiin kysymyksiin mut en vieläkään jotenki oo sisäistäny tätä, vaan oon vasta heräämässä siihen mitä on tapahtumassa. Ajattelen kyllä varmaan kaikkien tapaamieni tuttujen kohdalla et onkohan tää nyt vika kerta ainaki vuoteen ku näkee totakin. Aina välillä tulee sellanen pieni järkytystajuuminen siitä, kuinka paljon vuoden aikana oikeesti voi tapahtua ja miten paljon se vuoden poissaoleminen voi muuttaa asioita. Kuinkakohan monen ihmisen elämästä ehdin kasvaa ulos?
Siinä vaiheessa kun pitää oikeesti sanoa moikka kaikille eikä voi enää sanoa sitä ''no mut onneks me nähään viel ennen ku lähen'' ni tulee varmaan joku pienimuotoinen kohtaus.
Se on vaan tilapäistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti