...Ja sit ovesta sisään tulvi mun hymyilevä Amerikkaperheeni. Sain kivoja kukkia ja yritin minimoida tyhmän virnehtimiseni ekassa perhekuvassa, joka haluttiin ehdottomasti ottaa kaikista.
Matkalaukut voi hakee minibussista.
Ja niin hän pääsi ihmettelemään uutta ympäristöään neljän seinän ulkopuolella.
West Des Moines.
Ajomatka kotiin kesti varmaan viitisen minuuttia. Ja sit oltiin perillä. Just sopivasti mun hostisän synttärinä saavuin. Talo on oikein kiva, kellari plus kaks kerrosta ja mulla on kiva oma huone jonka vaatehuoneesta pääsee varmasti viel Narniaan jos yrittää tarpeeks monta kertaa. Myös perheeni vaikuttaa olevan oikein symppis ja mukava, nää varmasti kaipaskin jo kotiinsa hämmentynyttä hobittia. Tapasin perillä myös näiden koiran, joka sekin on oikein mainio otus. Tässä vaiheessa vielä vähän hankala kirjottaa mitään superpitkää ennen ku unirytmi on kohillaan.
Varmaan alkupäivät menee aika lailla lagimiseen ja ympäriinsä liikuskeluun- varmaan koulun alkuun asti (hähäshää mullapas alkaa vasta 21.) aika mukavasti kaikenlaisia asioita hoidettavana ja nähtävänä jotakuinkin joka päivälle. Ainakin pääsen kiertelemään ympäristössä, käymään State Fair- tapahtumassa, luomaan sosiaalisia kontakteja kolmen päivän ajan pari tuntia koululla iltapäivällä kun maanantaista eteenpäin siellä järjestetään sellanen drama camp. Ei mitään tietoa mitä siellä tarkalleen tapahtuu, mutta ihan onnellisena oon sinne menossa. Niin, ja sit keskiviikkona mennään rekisteröimään mut kouluun. Näistä lisää myöhemmin.
Ja lopuks viel! Unohdin edellisessä päivityksessä kiittää Saaraa mahtavasta läksiäis-kirjoita Sinille kirje-ideasta ja kaikkia jotka sinne jotain piirteli tai kirjotti! Olette ihania!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti