Minä täällä hei

Tänään oli tosiaan toista päivää se drama camp joka kestää aina sen kaks tuntia. Siihen sisältyy lähinnä kaikkia jänniä leikkejä yms. rentoo, en taida sitä sen syvällisemmin osata kuvailla. Sellasia ryhmäyttäviä jännyyksiä. Se opettaja on tosi kiva ja niin on kyllä vähintään suuri osa siellä käyvistä muistakin tyypeistä. Osaan jopa jonkun verran nimiä ja nyt mulla on sentään jotain kontaktia ees muutamaan samassa paikassa liikkuvaan ihmiseen, jes. Täällä on kyl tosi paljon helpompi olla sosiaalinen koska (anteeksi mutta nyt yleistän vähän) amerikkalaiset vaan on ainaki melkein kaikki joihin oon tähän asti törmänny tosi välittömiä ja helposti lähestyttäviä ihmisiä. Täältä puuttuu jotenki se Suomessa valitettavan yleinen totaalinen jäätävyys. Riittää et vähän hymyilet jollekki ja sanot hi niin siitä se lähtee. Näillä tuntuu olevan tosi pieni kynnys alottaa keskustelu myös täysin randomin ihmisen kanssa, ja siitä puuttuu kokonaan sellanen tietty awkwardius.

Ja varsinki siinä vaiheessa kun kerrot olevas vaihtari niin siitähän vasta riemu ratkeaa. Siitä nää on aina tosi innoissaan- sen jälkeen kun draamaopettaja kerto näille että oon vaihtari niin sain todistella sitä puhumalla suomea (jonka seurauksena en oo koskaan nähny parempaa imitaatiota hymiöstä :O) ja selittää Suomen sijaintia ja sen sellasta. Kivaa. Ja voi kun kuulisitte kun nää yrittää lausua mun nimen, se on vaan joillekin niin hellyyttävän ylitsepääsemättömän vaikeeta.
Huomenna sit vika päivä draamaa ja rekisteröityminen kouluun.