''Kerro niille että Suomen jääkarhukanta voi hyvin ja että pingviininliha on parasta mediumina.''

Elämä on kivaa.

Ihmiset on kivoja. Jokainen uus tavattu ihminen osaa toistaa täsmälleen samat vakiorepliikit oikeella innostuneella, sopivan kiekasevalla äänensävyllä kun ne jossain vaiheessa saa selville mun vaihtariuden. Voisin tehdä yleisimmistä bingotaulukon.

''Where are you from?''

''From Finland.''

''From Finland, that is so cool!''

Tämähän selittääkin sen miten vaikutit niin hidasälyiseltä.

Onneks nää jaksaa kärsivällisesti ja ymmärtäväisesti ohjeistaa niille jotain ihan helppoja asioita jos näytän tarpeeks hämmentyneeltä. Sitä tapahtuu usein. 

Kyllä nää usein senkin jälkeen jaksaa kysellä kaikenlaista jännää kiksiintyneinä siitä että joku niille itsestäänselvä asia on mulle ihan ihmeellistä. En oo saanu yhtäkään kysymystä jääkarhuista tai pingviineistä ainakaan vielä. Multa on kysytty randomisti tarkottaako mun nimi jotain. Pyydetty lukemattomia kertoja sanomaan jotain suomeks. Sitä seuraa aina se sama hämmentynyt hihitys.

Joku on selvittäny jostain jonkun parisanasen lauseen suomeks ja tulee kysymään multa ääntämisohjeita ennen tunnin alkua. Oon myös menny lupaamaan opettavani suomea varmaan ainakin parille tyypille. Sit tosi paljon onks Suomes tätä, tiiäksä tän bändin-kysymyksiä (joo on, tiiän). 

Niin ja sit mun lempikysymys:

''What's the biggest difference between Finland and America?''

Öäh. Melkein kaikki mahollinen? Voisin oikeestaan tehdä tästä ihan erillisen päivityksenkin.

Yllättävän moni on kuitenki tietäny missä Suomi on ennen ku on tarvinnu toistaa perinteisiä paikannusohjeita. Suuri osa tietää myös Suomen pääkaupungin tai tunnistaa sen kun kerron mistä päin Suomee oon kotosin. Koulussa oon myös keskustellu ihmisen kanssa joka on joskus tehny Suomesta esitelmän (älkää multa kysykö miks kukaan haluu esitelmöidä Suomesta jos sitä ei pakotettu) ja muisti sen takia jotain erittäin random tilastofaktoja. Ei, en muista tarkalleen mitä. Mut jotain tosi jännää se oli. Lisäks must tuntuu välillä että mun hostperhe tietää enemmän Suomesta kun ne on lukeneet aiheesta niin paljon. Saattaa tulla jotain kysymyksiä että eikö Suomessa tämä järjestelmä menekin näin ja joudun aina välillä kohauttamaan hartioita ja huvittumaan siitä etten itekään tiedä. Ja joihinkin asioihin tajuun kiinnittää huomiota vasta kun joku sanoo lukeneensa Suomen kulttuurista tällasta. Siis jotain sellasta minkä kanssa on vaan aina elänyt. Oon tänään tosi huono antamaan esimerkkejä. Joku AFS:n vapaaehtonen käytti esimerkkinä kalaa joka yrittää kuvailla vettä.

 Käytiin kiinalaisessa syömässä ja sain elämäni ihka ensimmäisen onnenkeksin sisällä tällaisen lappusen. Mietittiin tän merkitystä ja tultiin siihen tulokseen että tässä saatetaan puhua mun pikkuveljestä.

Ja jes, torstaina kaks koetta (joita näillä on täällä paljon useemmin, tosin vähän pienempiä), toinen historiasta ja toinen kirjallisuudesta. Ja, no, kirjallisuuskokeessa saa onneks käyttää muistiinpanoja mutta historiaa vois tässä vähän yrittää päntätä. Mun hostvanhempien erikoisosaamisalaa on onneks juurikin toisella historia ja toisella kirjallisuus.