Univelkaa ja maissipeltoja

Ehkä täällä on nyt taas tapahtunu tarpeeks että saa jotain kasaan vaikka aina välillä alkaa miettimään et miks ihmeessä tällanen vois mitenkään kiinnostaa ketään.

Perjantaina musta otettiin kuvia vuosikirjaa varten (siihen siis menee jokaisesta koulun oppilaasta kuva) ja pääsin taas harjottelemaan mun tosi aidon näköstä jenkkihymyä. Eilen meillä oli pyjamabileet sillä samalla monesta tekstistä tutulla neljän vaihtarin porukalla. Oli kivaa vaikka nukkuminen jäi aika vähälle- aikaa mitattiin tv-sarjojen jaksoina ja meil oli paljon hyvää ruokaa.

Tänään riehuin lehtikasoissa (täl hetkellä multa useiten kysytty kysymys on et tuleeks Suomenki lehtiin nää värit) ja hautauduin niihin.





Mun Amerikkalainen äiti.











Menin myös sen kirkon nuorisoryhmän mukana sellaseen maissipeltolabyrinttiin. Eli siis ympäriinsä pellossa seikkailua, numeroitujen kylttien ettimistä ja mun osalta taas aina paikoittain pakkomielteistä japanilaisturistityylistä kuvaamista.














 S'moresien paistamista. Namnam.